Tervetuloa Jouhtenisen metsästysseura ry:n kotisivuille
Hirvi
logo_jms
Kotisivu
Jouhtenisen metsästysseura







Hirvenmetsästys








Hirvenmetsästys


punnosenpuro

Hirvenmetsästyksen aloitus Punnosenpurolla Ensilumen päivänä.

Kuva: Tuula Räty

Hirvijahdin ensi askeleista nykypäivään
Seuran toiminta alkoi 1950-luvun alkupuolella, kun karttulalaisia metsästäjiä alkoi kiinnostaa hirvenmetsästys. Kunnan alueelle levittäytyi hirviä pyydettäväksi asti. Karttulan ensimmäinen hirvi lienee ammuttu Itä-Karttulassa 1940-luvulla heti sotien jälkeen, mutta hirvien salametsästäjät verottivat oman osansa kannasta. Kun laillinen luvanvarainen hirvenmetsästys yleistyi, salametsästys väheni sitä mukaa, koska laillisilla hirvimiehillä oli oma intressinsä pitää salametsästäjät kurissa omilta apajiltaan.

Ensimmäisten vuosien saaliina Jouhtenisella oli yleensä hirvi/vuosi ja vasta 1960-luvulla lupia alettiin saada useammalle kuin yhdelle hirvelle. Vasanmetsästys yleistyi metsästäjien vastustuksesta huolimatta vasta 1970-luvulla. Kun samanaikaisesti aukkohakkuut yleistyivät metsissä, hirvikanta lähti voimakkaaseen nousuun. 1980-luvun alussa Jouhtenisenkin alueella ammuttiin jo lähes kolmekymmentä hirveä vuodessa. Sen jälkeen hirvikanta on sahannut ylös ja alas voimakkaasti vuosittaisten saalismäärien vaihdellessa vähän yli kymmenestä hirvestä lähes kolmeenkymmeneen hirveen.
 
Aluksi jokainen hirviseurue anoi riistanhoitopiiriltä omissa nimissään kaatoluvan. Kun hirvi saattoi mennä valtiolle, mikäli hirvi ammuttuna kaatui naapuriseuran puolelle, Karttulassakin alettiin hakea ns. yhteislupia. Pohjoinen ja eteläinen alue haki oman lupansa. Koko Karttulan käsittävään yhteislupamenettelyyn siirryttiin 1990-luvulla. Nykyään ei yhteisluvalla ole enää sitä merkitystä, koska väärälle puolelle kaatuneen hirven voi noutaa pois menettämättä sitä valtiolle. Nykyisin seuralla on hirvenmetsästysalueita noin 4850 hehtaaria.
 
Jouhtenisen hirvimiehet
Hirvien merkitys saaliina on ylivoimaisesti merkittävin Jouhtenisen metsästysseurassa. Niinpä syksyinen metsästys keskittyy lähes yksinomaan hirveen, ja muiden metsästettävien eläinten merkitys on vain marginaalinen. Osa seuran jäsenistä metsästää pelkästään hirveä. Hirviseurueesta käytetään vakiintunutta nimitystä Jouhtenisen hirvimiehet.

Metsästysmajalla on Kakkisen Ollin mökissä hirven käsittelytilat vannesahoineen. Tornator Oy:n maalla Kymintien risteyksessä on peltirakenteinen kota, joka toimii talvella kelkkamiesten taukopaikkana.


Hirviseurueeseen pääsyn edellytykset
Hirviseurueeseen pääsee jokainen halukas seuran jäsen maksamalla liittymismaksun, joka määräytyy hirviseurueen sen hetkisen taloudellisen tilanteen mukaisesti. Lisäksi seurueen jäsenet maksavat vuosittaisen "jäsenmaksun" seurueelle, joka määräytyy lihaosuuden mukaan. Täysi maksu on samalla yksi lihaosuus sen vuoden saaliista, puolikasmaksu on puolet ja samalla puolet vähemmän lihaa kuin täyden osuuden maksaneella. Maksamalla kirjautumismaksun kymmenen euroa saa olla mukana hirvimetsällä, mutta ei saa lihaa eikä ole velvollinen olemaan mukana metsällä kuin halutessaan. Täyden osuuden maksaneen velvollisuus on olla mukana metsällä säännöllisesti pois lukien työ-, sairaus yms. pakottavat esteet.  Hirvimiehillä on itsenäinen pankkitili, jolta hoidetaan hirvenmetsästykseen kuuluvat kulut.

Hirvenmetsästyksen johtaja ja varajohtajat
Hirviseurue järjestäytyy syksyisin, jolloin valitaan hirvenmetsästykseen johtaja ja varajohtajat sekä sovitaan muutoinkin syksyn hirvenmetsästyksen menettelytavoista.

Kilpailut, peijaiset ja muu toiminta
Vuosittain hirvimiehet järjestävät ja osallistuvat niin omiin kuin Karttulan rhy:n järjestämiin hirvimerkkikilpailuihin. Omissa kisoissa Kylmämäen ampumaradalla kisataan kiertopalkinnosta -kristallivaasista. Hirvimiesten perinteisiin kuuluu vuosittain järjestää itselleen metsästyskauden jälkeen "perunkirjoitus", jossa syödään itsensä ähkyksi.

Seura on lisäksi velvoittanut hirvimiehiä järjestämään vuosittain hirvipeijaiset. Hirvimiehet ovat peijaisjärjestelyitä varten jaettu kolmeen eri tiimiin, nimittäin Punnonmäen-, Hautolahden- ja Virmaanpään tiimiin. Tiimit kilpailevat keskenään kunniasta järjestää parhaat peijaiset tai ainakin paremmat kuin naapuritiimi. Tämä tiimiajattelu on nostanut selvästi peijaisten tasoa ja peijaiset tulee järjestettyä vuosittain. Lisäksi kaikki hirvimiehet joutuvat osallistumaan järjestelyihin perheineen. Osallistujamäärä on vakiintunut 70-90 hengen välille.

Hirvikanta ja sen aiheuttamat vahingot
Jouhtenisen alueet ovat perinteistä hirvien talvilaidunaluetta, joten hirvimäärät ovat useana talvena olleet  korkeat. Niinpä metsien tuhoilta ei ole vältytty. Aiemmin ne kohdistuivat hyvin pitkälti Jouhtenisella puutavarayhtiöitten metsiin, joissa oli suuria yhtenäisiä taimikoitten uudistusaloja. Taimikoitten suojaamistoimenpiteitä on harrastettu tarpeen vaatiessa, mutta hirvikannan paisuessa ylisuureksi ei tuhojen torjunta onnistu millään keinoin.

Jouhtenisen metsästysseura on tiettävästi Suomen ainoa metsästysseura, joka maksaa vahingon kärsineelle yksityismetsän omistajalle todetun hirvivahingon omavastuuosuuden, mikäli maanomistaja on vuokrannut vahingon kärsineen alan seurallemme. Jouhtenisen metsästysseuran tavoitteena on talvisen hirvikannan jääminen tasolle kolme hirveä tuhannella hehtaarilla.




Kuva: Tuula Räty
Jami

Kuva: Tuula Räty
Panu

Kuva: Tuula Räty
Milla

Kuva: Tuula Räty
Topi



Copyright © 2005-2015 Jouhtenisen metsästysseura ry, kotipaikka Kuopio, Prh:n reknro 73.979