Tervetuloa Jouhtenisen metsästysseura ry:n kotisivuille
kajastusta
logo_jms
Kotisivu
Jouhtenisen metsästysseura











Historiikki




Historiikki

 Jouhtenisen metsästysseura 50 vuotta. 

Syntymäpäiväjuhlat jäsenille majalla.

Lauantaina 16. päivä kesäkuuta 2007 vietettiin Jouhtenisen metsästysseuran viisikymmenvuotispäiviä Ollinmajalla Kakkisella. Virallinen syntymäpäivähän olisi ollut 11. päivä. Kutsu juhlaan oli lähetetty kaikille jäsenille perheineen ja kutsua oli noudattanut reilut viisikymmentä henkeä.

Juhlatalo, piha ja majalle johtavat tienristeykset oli koristeltu luonnonkukilla ja salossa liehui merkkipäivän kunniaksi Suomen sinivalkoinen lippu. Neljältä iltapäivällä toivotti puheenjohtaja Matti Kukkonen juhlaväen tervetulleeksi ja juhlivalle seuralle kohottivat osanottajat maljan.

Klikkaamalla kuvaa se avautuu isommaksi.

Matin puhe   Kolmiottelu
Puheenjohtajan puhe                                     Puun ympärysmitan arviointia

Sen jälkeen oli vuorossa perinteinen kolmiottelu, jossa lajit vaihtuvat vuosittain. Tämän vuotuisen kolmiottelun teemana oli tikka, puu ja kaivo. Kaksimiehiseen kolmiotteluun otti osaa 23 paria.

Tikassa heitettiin kymmenen tikkaa 3 ja 5 metrin päästä siten, että osallistujat saivat heittää 1-5 tikkaa valintansa mukaan joko lähempää tai kauempaa kykyjensä mukaan toisen kilpailijan joutuessa heittämään kuitenkin kauempaa ja vähintään viisi tikkaa. Tulokset vaihtelivat muutamasta pisteestä muutamaan kymmeneen. Puuosiossa piti arvioida pihalla olleen jättikoivun rinnanympärysmitta, joka oli 231 senttiä. Toiset arvioivat ja toiset mittasivat vaaksanmitalla, joten tämän osion olivat aika lailla hyvät. Kaivoon kurkkimalla piti arvioida saunan takana olleen kivipuitekaivon syvyys veden pintaan, joka oli yllättävän vaikeaa arvioiden vaihdellessa kolmesta seitsemään metriin oikean vastauksen ollessa 378 senttiä.  Kisan voittanut kisapari Ritva ja Joni Suomalainen voittivat äärimmäisen täpärästi toisen Suomalaisparin Antin ja Aunen vain puolella pisteellä (229,5 p ja 229 p). Kaksi parasta palkittiin jättisuurilla karkkisäkeillä ja kolmanneksi sijoittunut isä-tyttöpari Esko ja Tuula saivat puolestaan Lauantaipussin. Samanlaisella pussukalla muistettiin jumbosijalle jäänyttä Punnonmäen ihmekaksikkoa Heikkiä ja Jarmoa.

Kisasta päästiin sitten suoraan tuvassa olleeseen ruokapöytään, jossa salaattien lisäksi oli tarjolla nuoria pottuja sekä sian ja naudan lihasta valmistettua rosvopaistia. Paistiin kuului lisukkeena salaisella reseptillä valmistettua taivaallisen hyvää kastiketta, joka kruunasi kokonaisuuden. Pääkokkina hääri Leena Kukkonen, jolla oli apureina muutakin naisväkeä.

Ruokapöytä  Sänki-Pena keikalle
 Pöydän antimia                                            Juhlajuoman nouto

Ruokailun jälkeen kokoonnuttiin pihalle, jonne tilattiin taksi, koska juhlajuomat olivat loppuneet kesken ja piti saada lisää. Tehtävä annettiin Esko Koivistolle, Kyösti Korhoselle, Sulo ja Timo Karttuselle ja avukseen he saivat seuran nykyisen ”apteekkarin” Tuulan, jolle sälytettiin päävastuu juoman löytymisestä Jouhteniselta. Kohta tilattu taksi kaartuikin uljaasti pihaan. Se oli musta, taksikylteillä varustettu vuoden 1959 mallia oleva Volga, jota kuljetti legendaarinen taksimies ”Sänki-Pena”. Hän oli seuran syntymisen aikoihin toiminut koululaisten kuljettajana Volgallaan Jouhteniselta Punnonmäen kouluun ja antanut kyytejä myös Jouhtenisen metsästäjille juomanhaku- ja muilla reissuilla. Kotvasen kuluttua ”pimeän pullon etsijät” palasivat takaisin ja heillä oli kaikkien iloksi mukanaan kolmen vartin Pöytäviinapullo. Sänki-Pena parkkeerasi Volgansa pihalle kaikkien ihasteltavaksi ja illan aikana Volgan nostalgisesta keinuvasta kyydistä saivat muutkin juhlavieraat nauttia.

Volgan kuljettaja Sänki-Pena alias Pentti Karttunen oli täyttänyt 80 vuotta kahdeksan päivää ennen jäseniltaa, joten häntä muistettiin merkkipäivän johdosta konjakkipullolla. Pentti lupasi nauttia sitä vain lääkkeeksi.

 Pentt ja Volga Eskon puhe
Pentti 80 vuotta                                             Eskon puhe

Jäsenillan juhlapuheesta vastasi seuramme kunniapuheenjohtaja Esko Koivisto, joka muisteli mm. erästä tapahtumaa Muran hirvenkaadosta hirvenmetsästyksen alkuajoilta, kun kaatoryypyiksi haettiin Karttulan apteekista pariinkin kertaan apteekkispriitä. Esko kertoi seuran perustamisvaiheista kehottaen lopuksi kantamaan huolta seuran ja maanomistajien hyvistä suhteista, sillä ilman maanomistajien myötämielistä suhtautumista metsästysharrastukseen ei olisi mahdollista metsästää eikä olisi edes nykyisenkaltaista metsästysseuraamme. Puheen jälkeen julkaistiin Jouhtenisen metsästysseuran 50-vuotis historiikki, joka oli valmistunut sopivasti ennen juhlaa. Se oli 32-sivuinen A4 kokoon tehty ja siitä oli otettu sadan kappaleen painos. Historiikissa puolet sisällöstä oli kertomusta siitä, miten seura oli perustettu ja taipaleesta vuosikymmenten saatossa. Toinen puoli historiikista oli tarinoita seuran ja metsästysalueen metsästäjien kommelluksista ja mieleen jääneistä sanonnoista tai tapahtumista. Historiikissa on myös runsaasti valokuvia. Ensimmäinen kappale historiikista luovutettiin ainoalle elossa olevalle perustajajäsenelle Esko Koivistolle ja toisen kappaleen sai alusta alkaen mukana ollut kunniajäsen Kyösti Korhonen. Sen jälkeen paikalle olleet jäsenet saivat oman kappaleensa siinä järjestyksessä kun he olivat liittyneet seuraan. Jäsenten lisäksi historiikki luovutettiin paikalla olleelle historiikin taitosta ja lopullisesta työstämisestä vastanneelle Tapio Suomalaiselle, joka antoi vastalahjana seuralle historiikin cd-version kuvamateriaaleineen sekä majalle käyttöön päreisen kantokorin, ettei puita tarvitse enää kantaa sylissä tupaan.

puheenjohtajat  historiikki
Puheenjohtajat                                             Timon ja Alpon historiikin haku

Juhlassa olivat mukana lähes kaikki seuran puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit ja he poseerasivat Volgan kupeella naaman ja auton kyljen loistaessa yhtä kirkkaina. Seuran puheenjohtajista puuttui vain edesmennyt T.A.Sutinen ja varapuheenjohtajista edesmenneet Reino Karttunen ja Onni Kuusela ja töissä ollut Matti Jäntti, joka oli toiminut  aikoinaan sihteerinäkin.

 Ennen loppukahveja vapaan seurustelun lomassa tutustuttiin vanhassa Kakkisen Ollin majassa olleeseen metsästysaiheeseen näyttelyyn, jonka olivat koonneet Antero Järveläinen ja Heikki Suomalainen apunaan Mauri Paloperä. Näyttelyssä oli esillä jäsenten saamia ja osaksi täyttämiä riistaeläimiä, komeita hirvensarvia ja – päitä sekä aseita että muita pyyntivälineitä. Haulikoista mainittakoon vanha lankapiippuinen kaksipiippuinen sekä parikin Iver Johansson pitkäpiippuista haulikkoa. Näyttelyssä erityisesti herätti ihastusta karhuntalja karhunpäineen, jonka oli metsästysreissulla Laatokan Karjalan Aunuksessa ollut Mauri Paloperän seurue ampunut jokunen vuosi sitten.

näyttely  näyttely2
                                                         Näyttelykuvia

Juhlan päätteeksi hörpättiin rosvopaistin syönnin turvottamiin vatsoihin kahvit sekä syötiin vielä kaiken uhallakin Pulkkisen Tuijan ja Kukkiksen tekemät täytekaakut, joiden täytteenä oli Lettosuon lakkoja.

Jäsenillan päätyttyä olikin aika siirtyä kukin omiin koteihinsa, kuka Volgalla, kuka  Jawalla tai sitten vain arkisesti Mersulla.


Jouhtenisen metsästysseura ry:n vaiheita  50-vuotistaipaleella


Pauli Mertasen katsaus Jouhtenisen metsästysseuran vaiheisiin 40-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1997 (1957 - 1997)

Järjestäytynyt metsästysharrastus Jouhtenisen erämaa-alueilla alkoi noin 40 vuotta sitten, kun hirvikanta kasvoi ja saatiin ensimmäisiä hirvenkaatolupia. Viisikymmenluvun alkupuolella jopa hirvenjäljetkin olivat harvinaisuuksia ja niitä käytiin ihmeenä katsomassa Jouhtenisen niityillä, jotka siihen aikaan olivat todella sydänmaita.

Jouhtenisen metsästysseuran perustaminen
Aluksi metsästystä harjoitti Jouhtenisen hirviseurue, mutta kesäkuun 11 päivänä 1957 kokoonnuttiin Jaakko Karttusen talossa Jouhtenisen metsästysseuran perustavaan kokoukseen. Kokouksen puheenjohtajana toimi T.A. Sutinen ja sihteerinä seuran nykyinen kunniapuheenjohtaja Esko Koivisto. Muut kokouksessa läsnä olleet: kokoustalon isäntä Jaakko Karttunen, Reino Karttunen, Onni Kuusela, Kalle Suomalainen, Kalle Karttunen ja Toimi Karttunen. Liittymismaksuksi määrättiin 500 mk jäseneltä ja jäsenmaksuksi 100 mk vuodelta. Enimmäisjäsenmääräksi vahvistettiin 20 jäsentä.

Ensimmäinen johtokunta
Johtokuntaan valittiin yksimielisesti T.A. Sutinen, Onni Kuusela, Reino Karttunen, Kalle Suomalainen, Jaakko Karttunen ja Esko Koivisto. Johtokunnan ensimmäisessä kokouksessa seuran puheenjohtajaksi valittiin T.A. Sutinen ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Esko Koivisto.

Seuran toiminta ja metsästys
Seuran toiminta käynnistyi hyvin ripeästi ja seuran jäsenmäärä kasvoi niin, että jo 60-luvun alkupuolella jouduttiin jäseneksi pyrkijöitä rajaamaan vain seuralle metsästysmaata vuokranneisiin tai alueella asuviin. Riistakannasta antaa kuvan esimerkiksi saalisluettelo v.1962: hirviä 2 kpl, jäniksiä 20 kpl, metsoja 8 kpl, teeriä 9 kpl, kettuja 8 kpl ja oravia 306 kpl.

Metsästysmaja
Yksi merkkipaalu seuran toiminnassa oli, kun se 1966 osti pakkohuutokaupassa olleen Suojärven tilan, niin sanotun Kakkisen Ollin paikan. Siitä on sen jälkeen muodostunut seuran toiminnan keskeinen paikka.

Riistanhoito, kenneltoiminta ja kilpailut
Seuran toiminnasta kannattaa mainita perinteisen metsästysharrastuksen lisäksi mm. riistanhoitotyö, josta yhtenä näyttönä on 1980-luvun loppupuolella valmistunut riistanhoitosuunnitelma, jossa seuran alue jaetaan viiteen lohkoon ja jokaiselle lohkolle oma vastuuhenkilö. Kenneltoimintaan seura on osallistunut luovuttamalla koemaastoja ja jäsenet ovat toimineet opas- ja tuomaritehtävissä. Myös ammunta ja kilpailutoiminta on ollut hyvin vireätä, mm. piirin tasoisia hirvenjuoksukilpailuja on järjestetty seuran maastossa.

Johtokunnan puheenjohtajat/sihteeri-rahastonhoitajat
T.A. Sutinen toimi puheenjohtajana ensimmäiset 20 vuotta, hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat olleet Esko Koivisto, Heikki Miettinen, Antero Järveläinen ja Pauli Mertanen.

Sihteeri-rahastonhoitajina ovat toimineet Esko Koivisto, Alpo Mertanen, Sulo Karttunen, Timo Karttunen, Matti Jäntti, Markku Miettinen ja Reino Lytter.

Eräitä tunnuslukuja
Muutamia tunnuslukuja seurasta viime vuosilta (< 1997): seuralle on vuokrattu metsästysmaita hirvenmetsästykseen noin 4900 ha ja pienriistan metsästykseen 3900 ha. Seurassa on tällä hetkellä jäseniä 48 kpl, joista maanomistajajäseniä 22, vapaajäseniä 5 ja kunniajäseniä 3, lisäksi 2 kpl johtokunnan hyväksymiä tupajäseniä.
 

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Seuran toiminnasta 1997 jälkeen

Seuran nykyinen jäsenmäärä (2005) on 47 jäsentä.
Seuran tavoitteena on saada toiminnastaan kertova 50-vuotishistoriikki valmiiksi tulevaisuudessa, joten tässä yhteydessä toistaiseksi pitäydytään lyhyeen katsaukseen. Aineiston kerääminen on aloitettu kuten toisaalla sivulla on kerrottu. (Historiikki sittemmin julkaistiin v 2007).

Johtokunnan puheenjohtajat/sihteerit
» Pauli Mertanen, puheenjohtaja 1997 alkaen
» Vilho Julkunen, puheenjohtaja 2004 alkaen
» Matti Kukkonen, puheenjohtaja 2006 alkaen
» Markku Miettinen, sihteeri 1997-2000
» Tuula Räty, sihteeri 2001-2003
» Markku Miettinen, sihteeri 2004 alkaen
» Tuija Pulkkinen, sihteeri 2008 alkaen



Ote säännöistä 3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys...
9) tallentaa omaa ja kotipaikkakuntansa metsästysperinnettä ja -tietoutta tulevien sukupolvien käyttöön...

Jouhtenisen metsästysseura ry on perustettu 11.6.1957.
Seura on toiminut  vuonna 2007 50 vuoden ajan ja sillä on pitkät perinteet kotipaikkakuntansa metsästyskulttuurin luojana. Seuran toiminta on jättänyt arvokkaan metsästysperinteen kotiseutunsa paikallis- ja henkilöhistoriaan. Metsästysperinnettä ja -tietoutta on syytä vaalia arvokkaana historialähteenä tuleville sukupolville. Historiikki on arvokas teos myös kotikunnan paikallishistoriaa.



Copyright © 2005-2015 Jouhtenisen metsästysseura ry, kotipaikka Kuopio, Prh:n reknro 73.979